Helsinki on ollut alusta jo vuodesta 1550

Työhuoneeni ikkunasta näkyy kauppatori. Uskon, että Helsingissä on ollut jonkinlainen tori heti kaupungin perustamisesta asti. Tori mahdollistaa myyjien ja ostajien kohtaamisen.  Olisi tehotonta, jos tuotteet joutuisi myymään tai ostamaan kymmenistä eri paikoista.

Kaupungin rooli on tarjota tilat torikojuille ja siivota tori markkinoiden jälkeen. Staran autot pesevät torin markkinahumun jälkeen.

Torin lailla kaupungin rakennukset ja julkiset tilat, esimerkiksi puistot ja nuorisotilat toimivat alustoina erilaisille tapahtumille.

Helsingin kaupunkistrategiassa sanotaan:

Helsinki on paitsi palveluorganisaatio myös alusta ja maailman edistyksellisin julkisen sektorin ekosysteemi.

Voiko Kaupunki olla  alustantarjoaja myös digitaalisessa maailmassa, jossa ei ole fyysisen maailman rajoja?

Voiko Kaupunki toimia alustatalouden avittajana?

Lauri_Rotko_2797_1276_844

Miten yhdistää kaupungin fyysiset alustat digitaalisiin?

Alustatalous  tarkoittaa liiketoiminnan organisoimismallia, joka mahdollistaa palveluiden tehokkaan skaalautumisen. Alustatalouden ydinajatuksia on:

  • Mahdollistaa suora interaktio eri toimijoiden välille. Sen sijaan, että yritys pyrkii omistamaan koko arvoketjun,  valtaa annetaan arvoketjusta myös 3. osapuolille
  • Verkostovaikutuksen ansiosta jonkun osapuolen saama arvo kasvaa, kun toisen osapuolen määrä kasvaa. Esimerkiksi Facebook on sitä arvokkaampi sinulle, mitä enemmän ystäväsi sitä käyttävät. Tästä seuraa, että Facebookista tulee entistä huokuttelevampi myös mainostajille. Maailman viisi arvokkainta yritystä  – Apple, Amazon, Google, Microsoft ja Facebook – ovat kaikki digitaalisia alustoja, jotka ovat hyötyneet positiivisesta verkostovaikutuksesta. Verkostovaikutus toimii myös toisin päin.
  • Digitaalinen alusta mahdollistaa käytännössä rajattoman globaalin skaalautumisen. Digitaalisia resursseja on yleensä helppo muokata ja kopioida ja rajakustannus niiden luomiseksi on lähellä nollaa.

Menestyvä digitaalinen alusta ei synny sattumalta. Olen pohtinut minkä roolin Kaupunki voi ottaa alustataloudessa:

  • Omistaja (Owner)  – haluaako Helsinki olla alustan omistaja, kuten Facebook tai Google?
  • Toimittaja (Supplier)  – tarjoaako Helsinki erilaisia kyvykkyyksiä, kuten Facebook Connect?
  • Tuottaja (Producer) – mitä olemassa olevia alustoja Helsingin tulisi hyödyntää tuottajan roolissa? Esimerkiksi MyHelsinki-minisovellus toimii Tencentin somepalvelu WeChatin sisällä. Eli Helsinki hyödyntää olemassa olevaa alustaa, jolle se tuottaa uuden palvelun

Tyypillinen alustatalous rakentuu digitaalisten ohjelmistojen varaan. Kaupungilla on paljon myös fyysisiä resursseja ja alustoja. Kuinka näitä voisi yhdistää tehokkaammin digitaalisiin alustoihin?

Mitä ajattelet kaupungin roolista alustataloudessa? Lähetä ajatuksesi minulle mikko.rusama@hel.fi

1 thought on “Helsinki on ollut alusta jo vuodesta 1550”

  1. Mainitsemasi yritykset aloittivat 20-vuotta alustojensa rakentamisen. Etsikkoaika alustaomistajuudelle saattaa olla jo umpeutunut. Helsinki kaipaa mielestäni nimenomaan tätä fokusta. Rtabloituneita alustoja vastaan on vaikeaa tehdä kilpailukykyisiä omia alustoja. Kuten kirjoitat, useat alustat ovat jo globaaleja ja monistettavissa lähes ilmaiseksi. Rima siis on Amazonin tasolla nykyisin, ellei aidosti löydy omaa nicheä. Se ei ole todennäköistä.

    Itse olen asiantuntijatasolta pala palalta viestinyt ajattelua siihen suuntaan, että Helsinki voisi toimia termeilläsi tuottaja-toimittajana, jos Helsinki määrittelisi toimintansa selkeinä palvelukokonaisuuksina. Palvelukokonaisuudet on hallinnollisesti muodostettu, mutta Helsinki ei vielä kuitenkaan vielä niputa supply-to-dev-to-time2market-to-delivery -ketjujaan sen mukaisesti. Palvelu-kategoriajohtamista ehkä olisi vahvistettava oleellisesti. Silloin Helsinki kykenisi kehittämään digipalvelujaan asiakaslähtöisesti kokonaisuutena. Muutoin helposti ammutaan pieniä panostuksia pieninä yrityksinä liian moneen suuntaan. Digitaaliseen kehittämiseen panostaminen toimii nykyisin investointipohjalta ja käytännössä samalta viivalta kuin esimerkiksi rakennushankkeet. Tämä haittaa pilviteknologioihin satsaamista oikeassa mitassa sekä ylipäätään digitalisaatioon panostamista priorisoituna asiana. Omassa työssäni pyrin toistamaan tämän asian tärkeyttä ja olen järjestelmällisesti asiantuntijatasolta rakentanut Helsingille kyvykkyyttä ottaa koppi digitaalisista kehitystoimista.

    Like

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s