Olo kuin varkaalla

Tilastokeskuksen mukaan kaikkein yleisin ammattiryhmä Suomessa on myyjätOlemme juuri todistamassa miten digitalisaatio muuttaa radikaalisti tämän suurimman ammattiryhmän toimenkuvaa. Seuraan kehitystä mielenkiinnolla.

Itsepalvelukassat ovat alkusoittoa

Viimeisen viiden vuoden aikana kauppojen itsepalvelukassojen määrä on lisääntynyt rajusti. Kauppakonserni Keskossa ensimmäinen itsepalvelukassa aloitti kokeilumielessä jo vuonna 2012 K-Citymarket Launeella Lahdessa. Myös S-ryhmässä ensimmäinen itsepalvelukassa tuli käyttöön vuonna 2012.

Nyt Keskolla on itsepalvelukassoja 140 K-ruokakaupassa ja S-ryhmällä noin 100 myymälässä. Itsepalvelukassojen määrä on kasvanut nopeasti viime keväästä (Tekniikka ja talous 19.4. 2018).

McDonald’s itsepalvelee

Pari kuukautta sitten lähi-McDonald’s:ni tapahtui isoja muutoksia. Ravintolaan asennettiin kahdeksan itsepalvelukassaa (katso kuva alla)  ja “ihmiskassojen” määrä väheni käytännössä yhteen.

Samalla ravintola siirtyi “Just In Time”-tuotantoon, jossa annos valmistetaan vasta, kun tilaus on tehty. Muutoksen myötä poistuivat linjastot, jonne aiemmin kasattiin valmiiksi iso kasa suosituimpia hampurilaisia. Tilattu annos tuodaan tuoreena pöytään. Oletettavasti muutos vähentää ruokahukkaa, koska aiemmin kauan seisseitä hampurilaisia heitettiin roskiin.

McDonalds-self-service

Kuva. Itsepalvelukassat McDonald’ssa Espoossa

Käyn McDonald’ssa yleensä kerran viikossa ja kanta-asiakkaan näkökulmasta muutos on positiivinen:

  • Pääsen aina tilaamaan tuotteen ilman jonotusta. 
  • Saan ruoan tuoreena tarjoiltuna suoraan pöytääni
  • Maksutapoina on mm. MobilePay ja ApplePay eli voin maksaa ostoksen puhelimellani. En pidä enää lompakkoa aina edes mukana.
  • Odotusaika ei ole ollut kohtuuton muutamaa poikkeusta luukuunottamatta

McDonald´s aloitti itsepalveluravintoloiden käyttöönoton vuonna 2015 ja se on ilmoittanut, että vuoteen 2020 mennessä kaikissa sen Yhdysvaltojen ravintoloissa on itsepalvelukassa. Uusia itsepalveluravintoloita tulee joka kvartaali lisää 1000, eli noin 10 ravintolaa päivässä!

Tutkimuksen mukaan asiakkaat ostavat enemmän, kun he käyttävät itsepalvelukassaa. ”Olemme huomanneet, että kun asiakkaat selaavat tarjontaa pidempään, he myös valitsevat enemmän tuotteita”, McDonald´sin toimitusjohtaja Steve Easterbrook sanoo New York Postin haastattelussa.

Kiinan tekoäly

Kiinan tavoitteena on olla johtava tekoälyn mahtimaa vuoteen 2030 mennessä ja se on käynnistänyt valtiovetoisesti isoja tekoälyohjelmia. Tekoälyä ja mobiilimaksamista hyödynnetään jo laajasti kaupankäynnissä.

Kiinassa Kentucky Fried Chicken on partneroitunut Baidun kanssa, joka on “Kiinan Google”. Tavoitteena on käyttää kasvontunnistusta ja tekoälyn avulla arvioida mm. tunnetilaa ja sitä mitä asiakas haluaa ostaa. Nuorelle miehelle tarjotaan todennäköisesti eri annosta kuin vanhemmalle rouvalle. Kuva tallennetaan ja ensi kerralla suositus on todennäköisesti osuvampi.

Tencent:n WeChat:llä on jo miljardi käyttäjää ja sen kautta voi maksaa lähes mitä tahansa taksimatkoista ostoksiin isoissa ja pienissä kivijalkakaupoissa. Kiinalainen pankkitili yhdistetään sovellukseen ja sen jälkeen maksun voi hoitaa viiva- tai QR-koodeilla. Maksutilanteessa skannataan joko myyjän koodi tai puhelimen kautta näytetään käyttäjän oma uniikki viivakoodi.

Amazonin “just walk out” -kauppa

Kävin muutama viikko sitten (helmikuu 2019)  Seattlessa, joka on Amazonin kotikaupunki. Amazonin osuus USAn verkkokaupasta on jo lähes 50% ja koko vähittäismyynnistä 5%. Amazonia käyttää myös moni suomalainen, voit esimerkiksi lukea HS:n jutun trampoliineja myyvästä Acon:sta, joka hyödyntää Amazonia.

Vierailin Seattlessa Amazon Go -kaupassa, joka on Spheres:n vieressä.

Amazon-Go.png

Kuva. Amazon Go Seattlessa

Ennen kauppaan menoa asensin Amazon Go -sovelluksen ja kirjauduin siihen Amazonin tunnuksilla, jotka minulla jo entuudestaan oli. Kaupan ovella oli portti, josta päästiin  työkaverini sisään sisään sovelluksen henkilökohtaisella QR-koodilla. Menin itse perässä sisään samalla koodilla.

Amazon-Go-Gate

Kuva. Amazon Go:n portti 

Kaupassa hypistelimme tuotteita, otimme niitä pois hyllystä ja laitoimme takaisin. Kävelimme ulos kaupasta tuotteiden kanssa ilman mitää tarkistusta, kassaa tai “checkout”-prosessia.  Oloni oli kuin varkaalla kävellessäni ulos kaupasta – niin tottunut olen siihen, että joku kassa, koodien luku tai tarkastus tehdään lähtiessä.

Itse en ostanut mitään, mutta ystäväni otti pari tuotetta. Mietin mahtoivatko veloitukset mennä oikein. Muutaman minuutin kuluttua sovellukseen tuli kuitti ostoksista, katso alla.

InvoiceAmazonGo

Kuva. Ensimmäinen kuittini Amazon Go -kaupasta

Oikein meni. Tähän se taitaa mennä kohta kaikkialla, olen saanut maistaa palasen tulevaisuuden kauppakokemuksesta.

Robottitankkausta ja automaattikauppoja Suomessa

Ei tarvitse mennä Seattleen asti saadakseen maistiaisia tulevaisuudesta. Neste on avannut Tammistoon robottitankkausaseman ja automaattikaupan. Katso tästä kiinnostava YouTube video.

Suomalainen Rivender-yhtiö tekee automaattikaupan hyllykköjä pieniin ja suurin yksiköihin, mm. liikutettaviin kontteihin. Lahdessa on  automaattikauppa, joka toimii kiinteistössä. Toteutus on vielä varsin kömpelö verattuna Amazon Go -kauppaan: joka tuote on omasssa lokerossaan, josta ne saa näyttämällä sirukorttia.

Rivender_0867.JPG

Kuva. Rivender Modulshop

Mitä tästä pitäisi ajatella?

Digitaalisuus muuttaa rajusti työelämää ja muutokset tapahtuvat silmiemme edessä. Tekoäly hiipii huomaamatta arkeemme, emmekä tajua edes muutoksen suuruutta.

Työ ei lopu, mutta vähintäänkin se muuttaa muotoaan. Ja varmaa on, että tarve jatkuvalle oppimiselle kasvaa. McKinsey on arvioinut, että miljoona suomalaista pitäisi uudelleenkouluttaa. On mahdollista, että isoimmasta ammattiryhmästä häviää työpaikkoja. Toisaalta toivon, että digitalisaatio mahdollistaa entistä paremmat ja uudet ihmislähtöiset palvelut.

Digitaalinen jalanjälkemme kasvaa räjähdysmäisesti koko ajan. Käteistä rahaa käyttää tällä hetkellä vain noin 10 prosenttia suomalaisista.  Uskon, että Helsingissä Tukholman tapaan pankkiautomaatit vähenevät ja käteisen rahan nostamisesta tulee kalliimpaa. Ilman pankkikorttia tai älypuhelinta elämä ja ostosten tekeminen alkaa olla jo nyt aika vaikeaa.

Digitalisaation myötä olemme menettäneet osan yksityisyyttämme, koska yhä useampi asia tuottaa dataa ja yritysten kyky analysoida sitä paranee koko ajan. S-ryhmän Omat Ostot -palvelun kautta voit nähdä mitä olet ostanut ja mistä.

Mietin minkälaista biometristä tietoa on minusta tai kaveristani tallennettu Amazonin pilveen? Miten minut on profiloitu ja miten se vaikuttaa suosituksiin, joita minulle tehdään jatkossa Amazonin verkkokaupassa ja kivijalkakaupoissa? Sen lisäksi, että Amazon tietää mitä ostin, se näkee missä järjestyksessä hypistelin eri tuotteita. Tiedon pohjalta se voi parantaa kauppojen valikoimaa ja kauppojen suunnittelua, katso Wired:n juttu

Datan ja tekoälyn eettisten periaatteiden määrittely on entistäkin tärkeämpää. EUn tietosuoja-asetus (GDPR) on selkiyttänyt henkilötietojen käsittelyä ja sitä kautta uskoakseni lisännyt luottamusta digitaalisiin palveluntarjoajiin. Tekoälyn hyödyntäminen ja eettiset kysymykset vaatii myös yhteisiä pelinsääntö, joita EUssa jo valmistellaan.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s