Blog

Ensimmäiset 100 päivää Helsingin Kaupungin digitalisaatiojohtajana

Kun aloitin elokuun puolessa välissä 2018 Helsingin kaupungin ensimmäisenä digitalisaatiojohtajana, pormestari Vapaavuoren ja kansliapäällikkö Sarvilinna toimeksianto oli: tutustu organisaatioon kolme kuukautta ja kerro mitä pitää tehdä.

Ensimmäisen 100 päivän keskeisiä tavoitteitani on ollut:

  • Organisaatioon tutustuminen ja nykytilan ymmärtäminen ja yhteisen ymmärryksen synnyttäminen
  • Kansainvälinen verkostoituminen ja kansainvälisten vertailukohtien löytäminen
  • Yhteisen digisuunnitelman tavoitteiden luominen ja digistrategian muodostaminen

Miten 43 000 työntekijän konserni otetaan haltuun? Mitä voi saada aikaan sadassa päivässä?

startup-594091_1280

Nykytilan ymmärtäminen

Muutoksen läpivienti edellyttää 1)  yhteisen ymmärryksen 2) halun 3) kyvyn. On vaikea viedä muutosta läpi jos nykytila nähdään hyvin eri tavalla tai muutostarvetta ei tunnisteta lainkaan.

43 000 hengen konsernin ymmärtäminen ei ole triviaali tehtävä. Aloitin nykytilan kartoituksen tapaamalla yli 200 ihmistä kaupunkiorganisaation sisältä ja ulkoa. Pyysin eri tahoilta ehdotuksia ihmisistä, joita minun kannattaisi tavata, ja ihmiset olivat myös aktiivisesti yhteydessä minuun. Ilman tiukkaa agendaa pyrin ymmärtämään mitä ihmiset tekevät ja mikä oli heidän ajatuksensa kehittämissuunnista. Tavoitteena oli kuunnella, ja edelleenkin kuuntelu on asia johon pitää keskittyä  (vakiomuistutus itselleni!). Tein paljon muistiinpanoja ja koostin videon ihmisten tarinoista, minkä näytin mm. johtoryhmälle.

Järjestin myös kolme työpajaa, joissa keskusteltiin nykytilasta ja mietittiin yhteisiä tavoitteita, joita kannattaisi edistää. Kaikki työpajan materiaalit laitoin avoimeen O365/Teams-ryhmään. Pyrin valmistelemaan asioita läpinäkyvästi.

Tapasin myös lukuisia yrityksiä: nykyisiä kumppaneita ja sellaisia, jotka haluaisivat tehdä töitä kanssamme. Kumppaneilla on tärkeä rooli kaupungin uudistumisessa. Pahimmillaan kumppanit voivat haitata kaupungin uudistumista.

Parin kuukauden kartoituksen jälkeen, kävin kaupungin johtoryhmän kanssa havaintojani läpi yli neljän tunnin ajan.

Keskeiset havainnot

  • Helsinki on niin iso organisaatio, että melkein mitä  tahansa sanot, se tekee vääryyttä jollekin taholle. Asiat eivät ole mustavalkoisia. On asioita, jotka tehdään erinomaisella tavalla jossain ja toisaalla taas ei. Yleistäminen on vaarallista. Ulkopuolelta on vaikea käsittää organisaation kokoa ja kompleksisuutta.
  • Helsinki pärjää erinomaisesti erilaisissa älykaupunkivertailuissa ja esimerkiksi Helsingin 3D-malli, datan avaaminen tai Tencent:n kanssa kehitetty MyHelsinki-sovellus ovat saaneet paljon kiitosta.
  • Helsinki on muutoksessa. Kesäkuussa 2017 Helsingissä tehtiin  “Suomen suurin organisaatiomuutos”. Helsinki siirtyi pormestarimalliin ja noin 30 virastoa yhdistyivät neljäksi toimialaksi. Tämä muutos on kesken, mikä on täysin ymmärrettävää näin isossa organisaatiossa.
  • Siiloutuneisuus ja sirpaleisuus – isossa kuvassa rahat, ostaminen, it, infra- ja tukipalvelut on hajautettu. Erilaisia järjestelmiä on paljon ja kaikki rakenteet eivät tue yhdessä tekemistä. Osin tämän selittää myös vanha virastokulttuuri, jossa virastot toimivat hyvin itsenäisesti.
  • Organisaatio on valmis muutokseen. Nykytila ja sen haasteet nähdään laajalti samalla tavoin. Muutosta tarvitaan, jotta kaupunkistrategian tavoite “maailman toimivin ja parhaiten digitalisaatiota hyödyntävä kaupunki” saavutetaan. Moni kehitysteema, josta olemme keskustelleet ei ole uusi; nyt ne pitää vain saada viedyksi maaliin.

Keskeinen haaste on löytää yhteiset maalit ja organisoitua siten, että ne voidaan saavuttaa. On helppo tunnistaa toimimattomia järjestelmiä, mutta paljon vaikeampi muuttaa rakenteita jotka niitä synnyttävät.

Kansainvälinen yhteistyö

Helsinki pärjää erinomaisesti erilaisissa älykaupunkivertailuissa ja vaikuttaa siltä, että Helsinki on haluttu yhteistyökumppani. Vapaavuori on vahvasti panostanut kansainväliseen yhteistyöhön. Kaupungeilla on samankaltaisia haasteita ja Helsinki haluaa tehdä kv-yhteistyötä ratkaisujen löytämiseksi yhteisiin haasteisiin.

Henkilökohtaisesti olen rakentanut yhteyksiä erityisesti New Yorkin, Lontoon, Amsterdamin, ja Tukholman kanssa. Mainitut kaupungit ovat myös hyviä vertailukohtia.

Helsingin ja New Yorkin kaupungit aloittavat yhteistyön pienten ja keskisuurten yritysten kyberturvallisuuden parantamiseksi. New Yorkin kaupungin NYCx Cyber Moonshot Challenge -kilpailu haastaa helsinkiläiset alan yritykset kehittämään edullisia, tehokkaita ja helppokäyttöisiä kyberturvallisuusratkaisuja pienten yritysten tarpeisiin. Kuulun KV-tuomaristoon ja olemme järjestäneet infotilaisuuden Maria01-startup keskuksessa. Tammikuussa olemme järjestämässä sparrausklinikan.

Helsinki on mukana myös Bloomberg Philanthrophies and Harvard Universityn innovaatio-ohjelmassa, jossa etsimme ratkaisuja vanhusten liikkumisen lisäämiseen. Ohjelman puitteissa meillä on ollut jo useampi työpaja ja olemme haastatelleet vanhuksia mm. Kalasataman uudessa terveyskeskuksessa ja Oodi-kirjastossa.

Lontoon CDOn Theo Blackwell:n kanssa olemme tavanneet jo useaan kertaan ja nyt tavoitteenamme on järjestää yhteinen smartcity-tapahtuma Lontoossa helmikuun aikana. Aiemmin marraskuussa olimme yhteisessä paneelikeskustelussa Pariisin GovTech Summit:ssa.

Joulukuussa vierailimme Amsterdamissa ja tapasimme kaupungin digijohtajia, mm. Ger Barronin ja Jan Flippon. Tunnistimme useita yhteistyömahdollisuuksia. Olemme järjestämässä yhteistä tapahtumaa Amsterdamin, Barcelonan ja NewYorkin kanssa tekoälyn eettisten periaatteiden selkiyttämiseksi.

Tukholman CDOn tapasin Barcelonan SmartCity-tapahtumassa ja he ovat tulossa isolla delegaatiolla Helsinkiin tällä viikolla. Teemana on mm. vanhusten virtuaalihoitopalvelut.

Yhteisten tavoitteiden synnyttäminen

Tutkimusmatkani jälkeen minulla oli selvä käsitys nykytilasta ja näkemys tahtotilasta. Nyt siitä pitää tehdä yhteinen. Ehdotuksestani muodostimme kaupungin digiryhmän, joka sai mandaatin valmistella yhteisen digisuunnitelman kaupungille.

Tavoitteena oli miettiä ensin strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet, jotka edistävät strategisia tavoitteita. Esimerkiksi yksi strateginen tavoite, josta olemme paljon keskustelleet on voiko kaupunki palvella proaktiivisemmin ja kohdennetummin asiakkaitaan?  Ajattelen, että monissa tapauksissa proaktiivinen toiminta on yksilön, kaupungin ja yhteiskunnan kannalta parempi ja halvempi vaihtoehto kuin odottaa ongelmien eskaloitumista. Proaktiivinen ja kohdennettu toiminta edellyttää selkeää datastrategiaa sekä vahvaa datan ja tekoälyn hallintaa kunnioittaen yksilön oikeuksia.

Jaimme digiryhmän työn valmistelun neljään kehityskokonaisuuteen: kaupunkilaispalvelut, data ja tekoäly, infra ja mahdollistajat sekä kokeilukulttuuri.

Kaupunkilaispalvelut-träkissä mietitään mitä yhteisiä palveluja, kuten hel.fi, asiointi.hel.fi, Varaamo, Palvelukartta, Helsinki-sovellus tai palautekanavat, tulisi johtaa portfolioina. Osa alustoista on teknisesti vanhentuneita eivätkä useat erilaiset verkkosivut ja -palvelut palvele asiakasta parhaalla mahdollisella tavalla. Kokonaisuudessa tullaan priorisoimaan kaupunkilaisten tarpeita selkiyttäen eri palveluiden roolia.

Datan ja tekoäly– träkissä mietitään datastrategiaa ja datan ja tekoälyn hyödyntämistä. Tarvitsemme kaupunkitasoiset pelisäännöt datan hallinnalle ja hyödyntämiselle. Digitaalisten palveluiden mittaaminen pitää saada kuntoon, erilaisia analytiikkajärjestelmiä on nyt ainakin neljä. Toimintaa on vaikea parantaa ilman luotettavaa ja yhdenmukaista dataa.

Infra ja mahdollistajat muodostavat yhteisen alustan kaikelle tekemiselle. Tavoitteena on esimerkiksi vähentää kaupungin erillisten verkkojen ja alustojen määrää. Hankkeen tavoitteena on myös arvioida, voidaanko ICT-tukipalveluiden osalta tehdä enemmän yhteistyötä eli laskea ylläpitokuluja ja vapauttaa rahaa uuden tekemiseen.

Ketterän asiakaslähtöisen kokeilukulttuurin edistäminen on edellytys monelle uudistukselle . Tavoitteena on luoda mahdollisuuksia asiakaslähtöisille kokeiluille, joista voidaan oppia. Parhaat opit pyritään jalkauttamaan kaupunkiorganisaatioon tehokkaasti.

Toimivin kaupunki on subjektiivinen kokemus

Olemme keräämässä ajatuksia, mitä maailman toimivin kaupunki tarkoittaa juuri sinulle – kerro oma ajatuksesi!

Digisuunnitelman tavoiteltuja hyötyjä on esimerkiksi:

Kaupunkilaiset saavat halutessaan palvelua proaktiivisesti ja henkilökohtaisemmin, usein ilman lomakkeiden täyttöä. Digitaaliset palvelut ovat saatavilla 24/7.

Työntekijöillä on enemmän aikaa ihmisten kohtaamiseen. Toimintaa voidaan kohdentaa sinne missä on suurin palvelutarve. Turhauttavat manuaaliset tehtävät on automatisoitu.

Päättäjillä on käytössään reaaliaikainen tilannekuva päätöksenteon tukena. Toiminnan vaikutuksia voidaan ennustaa ja arvioida datan avulla.

Digisuunnitelman on tarkoitus selkiyttää ja konkretisoida miten Helsingin Kaupungin kaupunkistrategian tavoitteet saavutetaan. Työskentelen tiiviisti kaupungin johtoryhmän ja sidosryhmien kanssa, jotta digisuunnitelman keskeiset linjaukset ja kärkihankkeet saadaan hyväksytettyä ja työ voi alkaa.

From cholera to digital economy – making Helsinki Europe’s hottest startup hub

I attended the panel discussion in the GovTech Summit at the Paris City Hall on 12.11.2018. I held the following “firestarter” in the panel discussion ”The road to scale” focusing on the following questions: Are leading innovations from smaller companies the critical catalyst for making the Smart City vision a reality? How do we successfully scale such innovations?”

170 years ago Helsinki was quite a different  city than today. Under the Russian empire, Helsinki with only 20 000 residents was facing a serious problem. Cholera epidemic struck to the city and Helsinki was forced to build its first hospital year 1866.

1870’s Helsinki started to grow rapidly thanks to industrial revolution and new railway track from St. Petersburg to Helsinki. A bigger hospital, named Maria, started its operations year 1886 and operated until the recent years.

MariaHospital

Maria hospital in the early 1900’s. Source: HS Arkisto

Today this hospital is still in use, as a startup hub. The Maria 01 startup hub was founded 2 years ago and it is now home to over 130 operators, employing 800 people.

Digitalization is too often seen as a threat – like a cholera epidemic  back in the days. There are fears of losing jobs, global players taking all business, AI taking over control etc.

Helsinki’s  aim is to be the best city in the world in the use of digitalization. We believe Helsinki is big enough city to develop and test innovations, and small enough for it to be feasible in practice.

With the success of Maria01, the plan is to build a new growth campus next to the old Maria01. By 2021 it will be one of Europe’s biggest innovation hubs.  The aim is to attract about 650 new operators and at least 4,000 new jobs  to the area.

I started my job as the first Chief Digital Officer at the City of Helsinki  100 days ago. City is an innovation platform, and there are at least 4 things to scale innovations:

  • Education – Provide excellent education to ensure people understand and utilise the possibilities of digitalisation. Finnish education system is providing equal opportunities to high-quality education. To start, take a free course on AI 
  • Infrastructure –  We need to provide excellent infrastructure like mobile networks and affordable spaces to bring the ecosystem players physically together like Maria01 is doing.
  • Data –  We need to provide data for the ecosystem. Helsinki is one of the leading cities in opening up the data, check  Helsinki Region Info Share or MyHelsinki APIs.
  • Trust – Lastly we need to foster the culture of innovation that is based on trust. Trust is the key ingredient in creating environment for innovation. Trust is created by being open and transparent, and engaging citizens in the decision making.

Welcome to Helsinki to check Maria01 and other interesting success stories from the startup scene. Let’s meet at Slush on December 4-5!

 

Yhteistyön malli from HEL  – Yhdessä tekeminen vaatii luopumista

Helsingin tavoite on olla maailman toimivin ja parhaiten digitalisaatiota hyödyntävä kaupunki. Olen kaivanut esille yli 100:n tapaamisen ja työpajojen avulla ajatuksia siitä missä asioissa voisimme hyötyä yhteistyöstä.

Näissä kohtaamisissa on tullut hyvin esille, että vaikka halua on, yhteistyön mahdollisuuksia kaupungin eri toimijoiden välillä olisi enemmän kuin on vielä osattu hyödyntää.
team-work_960_720Konkreettisia kohteita ovat esimerkiksi:

  • Verkkoinfra – yksi hyvin hallittu verkko kymmenien erillisverkkojen sijaan
  • IT-tukipalvelut – nyt jokainen toimiala toteuttaa ne omalla tavallaan
  • Datastrategiadatan pelisäännöt pitää määritellä kaupunkitasoisesti. Tähän liittyvät myös API-linjaukset ja hallintaratkaisut
  • Sujuva asiakaskokemus digitaalisissa palveluissa, esimerkiksi kertakirjautuminen (single-sign on). Palveluita pitäisi kehittää asiakaskeskeisesti portfoliona, ei organisaatiolähtöisesti erillispalveluina. Asiakasta ei kiinnosta sisäinen organisoitumisemme.

Havaintojeni perusteella yhteistyöllä on esteitä, joista nostan esille viisi.

  1. Ei yhteistä digistrategiaa ja visiota
    Yhteinen tekemistä ohjaava digistrategia ja arkkitehtuurivisio puuttuu (tai siihen ei olla sitouduttu). Tämän eteen teemme nyt työtä.
  2. Aina väärässä tahdissa
    Toimialojen tai yksikköjen tarpeet ovat kiireellisiä. Koetaan, että yhteisen ratkaisun tekeminen on liian hidasta tai kallista, tai että keskitetyn ratkaisun tekemiseen yksinkertaisesti ei ole resursseja.
  3. Epäselvä roolitus ja sekava päätöksenteko
    Erilaisten vaatimusten yhteensovittaminen osoittautuu vaikeaksi, kuka päättää mitä tehdään? Kuka vastaa kehityksestä ja ylläpidosta? Pelätään, että yhteisen ratkaisun myötä menetetään valtaa ja jumiudutaan keskitettyyn ratkaisuun joka ei kehity riittävän nopeasti tai oikeaan suuntaan.
  4. Hajautettu hankinta
    Jos rahat ja hankinta on hajautettu, ei ole erityistä pakkoa yhteiseen tekemiseen
  5. Teknologiasoppa
    Valtava määrä erilaisia järjestelmiä, joiden kirjavat teknologiaratkaisut vaikeuttavat yhteisen ratkaisun syntyä.

Toimivaan yhteistyöhön tarvitaan aina yhteiset tavoitteet, joihin sitoudutaan. Tämä tarkoittaa myös kompromisseja, jossa yhteinen ratkaisu voi joskus olla yksittäisen tiimin tai yksikön intressien vastainen vaikka isossa kuvassa olisikin järkevä. Amazonin Jeff Bezos on puhunut ”disagree but commit” -periaatteesta. Kaiken pohjana on luottamus. Luottamus syntyy, kun kaupungin eri toimialat kokevat saavansa äänensä kuuluviin ja asioita aidosti pyritään tekemään yhdessä. Helpot ratkaisut olisi jo tehty. Elefantit pitää pilkkoa palasiksi yhteistyöllä.

Ollaan tienhaarassa, ilman yhteistyötä erillisratkaisujen määrä ja ylläpitokulut kasvavat. Yhteisiin maaleihin sitoutuminen ja yhteisten ratkaisujen löytäminen nostaa tekemisen uudelle tasolle. Kun yhteinen pohja on kunnossa, sen päälle on helpompi rakentaa palveluita kaupunkilaisten parhaaksi.

Sitoutuminen ja luottamus. Niiden päälle rakentuu yhteistyön malli from HEL.

Miksi kaupunki tarvitsee datastrategian?

Älykaupunki rakentuu datan päälle. Mitä se tarkoittaa? Mihin Helsingin kaupunki tarvitsee dataa? Miksi kaupunki tarvitsee datastrategian?

finger-2081169_640

Yli 500 tehtävää

Kunnilla on laissa määritelty yli 500 erilaista tehtävää. Kaupungin tehtäviin kuuluvat niin terveydenhuolto, opetus kuin katujen ylläpito. Tehtävänkuvia on karjakosta (kuulemani mukaan 2 kpl!) kapellimestariin. Paljon palveluja ja tietoa jaettavaksi 650 000 helsinkiläiselle!

Helsingin kaupungin tavoitteena tulisi olla paras henkilökohtainen palvelukokemus jokaiselle kaupunkilaiselle. Sen mahdollistajia ovat data ja tekoäly.

Parempaa palvelua datan avulla

Tehokas datan ja tekoälyn hyödyntäminen voi parantaa olennaisesti kaupungin palvelutasoa:

  • Asukaspysäköinti: Kun muutan uudelle alueelle, minulle tarjotaan automaattisesti asukasparkkeerauslupaa. Paikan lunastaminen halutuksi ajaksi onnistuu esimerkiksi tekstarilla tai mobiilisovelluksessa. Paikan maksaminen hoituu automaattisesti.  Jo nykyään luvat tarkistetaan rekisterikilvistä, enkä tarvitse fyysistä tunnusta.
  • Koulu-tai päivähoitopaikka:  Tyttärelleni ehdotetaan sopivaa koulupaikkaa ja voin hyväksyä ehdotuksen vaikka tekstarilla, katso kuva. En joudu täyttämään yhtäkään lomaketta.
  • Tilavaraukset: kun tarvitsen tiloja kaupungin urheiluseuran tai asukasyhdistyksen vuosikokousta varten, minulle tarjotaan sopivia tiloja sopivalta alueelta ja varaus tapahtuu yhdellä klikkauksella. Voin helposti tiedottaa tapahtumastani alueen asukkaita tai  seuran jäseniä.
  • Kiinteistön lämpötila ja ilmastointi säätyy automaattisesti väkimäärän mukaan
Screen Shot 2018-09-25 at 22.51.13
Ehdotus koulupaikasta tyttärelleni

Tarvitaan pelisäännöt

Jotta edellä kuvatut esimerkit ovat mahdollisia tarvitaan paljon tietoa (dataa) minusta, perheestäni ja kaupungin palveluista ja sen toiminnasta. Minun pitää  myös antaa lupa tietojeni käyttöön.

Tarvitaan pelisäännöt tiedon käsittelyyn ja hyödyntämiseksi:

  • Mitä dataa keräämme? Miksi?
  • Mitä dataa meillä pitäisi olla, jotta parempi palvelu olisi mahdollista?
  • Kuka datan omistaa ja kuka sitä saa käyttää?
  • Miten data saadaan käytettävään ja ymmärretään muotoon?
  • Millä ehdoin dataa voidaan antaa kolmansille osapuolille, jotka haluavat kehittää palveluita kaupunkilaisille?
  • ..

Siis kaupunki tarvitsee datastrategian.

Älykkyys tarkoittaa sitä, että erilaisten tietojen perusteella, digitaalinen palvelu osaa ilman ihmisten manuaalista työtä – algoritmien ja tekoälyn avulla – yhdistää palvelun tarvitsijat (esim. tuleva koululainen) kaupungin tarjoamaan palveluun (opetus). Digitaalinen palvelukerros löytää minulle  datan avulla henkilökohtaisesti juuri oikean palvelun tai tiedon, kun sitä tarvitsen tai ennen kuin osaan edes kaivata.

 

Helsinki on ollut alusta jo vuodesta 1550

Työhuoneeni ikkunasta näkyy kauppatori. Uskon, että Helsingissä on ollut jonkinlainen tori heti kaupungin perustamisesta asti. Tori mahdollistaa myyjien ja ostajien kohtaamisen.  Olisi tehotonta, jos tuotteet joutuisi myymään tai ostamaan kymmenistä eri paikoista.

Kaupungin rooli on tarjota tilat torikojuille ja siivota tori markkinoiden jälkeen. Staran autot pesevät torin markkinahumun jälkeen.

Torin lailla kaupungin rakennukset ja julkiset tilat, esimerkiksi puistot ja nuorisotilat toimivat alustoina erilaisille tapahtumille.

Helsingin kaupunkistrategiassa sanotaan:

Helsinki on paitsi palveluorganisaatio myös alusta ja maailman edistyksellisin julkisen sektorin ekosysteemi.

Voiko Kaupunki olla  alustantarjoaja myös digitaalisessa maailmassa, jossa ei ole fyysisen maailman rajoja?

Voiko Kaupunki toimia alustatalouden avittajana?

Lauri_Rotko_2797_1276_844

Miten yhdistää kaupungin fyysiset alustat digitaalisiin?

Alustatalous  tarkoittaa liiketoiminnan organisoimismallia, joka mahdollistaa palveluiden tehokkaan skaalautumisen. Alustatalouden ydinajatuksia on:

  • Mahdollistaa suora interaktio eri toimijoiden välille. Sen sijaan, että yritys pyrkii omistamaan koko arvoketjun,  valtaa annetaan arvoketjusta myös 3. osapuolille
  • Verkostovaikutuksen ansiosta jonkun osapuolen saama arvo kasvaa, kun toisen osapuolen määrä kasvaa. Esimerkiksi Facebook on sitä arvokkaampi sinulle, mitä enemmän ystäväsi sitä käyttävät. Tästä seuraa, että Facebookista tulee entistä huokuttelevampi myös mainostajille. Maailman viisi arvokkainta yritystä  – Apple, Amazon, Google, Microsoft ja Facebook – ovat kaikki digitaalisia alustoja, jotka ovat hyötyneet positiivisesta verkostovaikutuksesta. Verkostovaikutus toimii myös toisin päin.
  • Digitaalinen alusta mahdollistaa käytännössä rajattoman globaalin skaalautumisen. Digitaalisia resursseja on yleensä helppo muokata ja kopioida ja rajakustannus niiden luomiseksi on lähellä nollaa.

Menestyvä digitaalinen alusta ei synny sattumalta. Olen pohtinut minkä roolin Kaupunki voi ottaa alustataloudessa:

  • Omistaja (Owner)  – haluaako Helsinki olla alustan omistaja, kuten Facebook tai Google?
  • Toimittaja (Supplier)  – tarjoaako Helsinki erilaisia kyvykkyyksiä, kuten Facebook Connect?
  • Tuottaja (Producer) – mitä olemassa olevia alustoja Helsingin tulisi hyödyntää tuottajan roolissa? Esimerkiksi MyHelsinki-minisovellus toimii Tencentin somepalvelu WeChatin sisällä. Eli Helsinki hyödyntää olemassa olevaa alustaa, jolle se tuottaa uuden palvelun

Tyypillinen alustatalous rakentuu digitaalisten ohjelmistojen varaan. Kaupungilla on paljon myös fyysisiä resursseja ja alustoja. Kuinka näitä voisi yhdistää tehokkaammin digitaalisiin alustoihin?

Mitä ajattelet kaupungin roolista alustataloudessa? Lähetä ajatuksesi minulle mikko.rusama@hel.fi